Sunnuntaikävelyllä Valenciassa

Kuuden päivän sairastelun jälkeen tunsin tänään vihdoin olevani taas suhtkoht elävien kirjoissa. Aurinko paistoi kauniisti ikkuinoista ja ilma näytti nätiltä, joten pakkasin kameran laukkuun ja päätin lähteä keskustaan kävelemään ja räpsimään kuvia Valenciasta ja erilaisista nähtävyyksistä. Jalkoja säästääkseni hyppäsin metroon ja ajelin pari pysäkkiä keskustaan päin Alamedan asemalle. Metrotunnelista ulos päästyäni maisemat näyttivät tältä.

Lämpömittarikin osui vastaan ja lukema näytti aika kesäiseltä.

Jos Suomessa olisi näin lämmintä, kävelisin luultavasti hame ja t-paita päällä. Täällä ei kuitenkaan tullut edes mieleen sellanen, vaan tiivisti takin ja kahden kaulaliinan kanssa liikuin. Aurinkolasit sain kyllä kaivaa laatikosta tänään mukaan. Ehkä se on toi merituuli, joka tästä ilmasta tekee kuitenkin sen verran kylmemmän, en tiedä.

Matka jatkui metroasemalta hostelliajoilta tutun puiston läpi. Tässä puistossa on isoja puita, joidenka varjoissa on kesän kuumina päivinä varmasti ihana olla. Puista kuuluu kyllä hirveä meteli kokoajan (en osaa oikein kuvailla tätä ääntä, vähän surinan tyylinen mutta ei mikään ampiaissurina :D)

Siitä kävelin Plaza de la Reinalle. Tuntuu, että näitä plazoja on täällä joka puolella ja kaiken nimisiä :D.

Tänne päästyäni tajusin, että taisin tulla ns. turistialueelle Valenciassa. Tuli ihan etelä-fiilis kun ihmisiä istuskeli katuterasseilla ja yritti saada ensimmäisiä auringonsäteitä tarttumaan ihoonsa. Ihmisiä oli muuten erittäin paljon liikkeelle. Ehkä kaunis ilma houkutteli muitakin sunnuntai-kävelylle.  

Seuraava kohde oli Plaza de la Virgen. Istuin hetken betonirappusilla vaan katselemassa ihmisiä ja tunnelmaa (ja tottakai myös karttaa etten eksy :D).

Valencian yksi suurimmista nähtävyyksistä (jos sitä nyt sellaseksi pystyy edes kutsua) on Torres de Serranos.

Eipä mua ainakaan vakuuttanut tämä rakennus :D. Tarkotushan olisi varmaan maisemien katselu tuolta huipulta, mutta koska olin yksin liikenteessä, en viitsinyt rahojani siihen kuluttaa. Ehtiihän sitä vielä.

Matkalla Serranon torneilta takaisin alakaupunkiin jouduin kuin vahingossa paikallisten sunnuntaimarkkinoiden keskelle. Siellä oli kojuja vaikka minkänäköstä. Tarkemmin en jääny katselemaan kun ei huvittanut oikein parveilla siellä ihmistungoksessa (+ oon supersäikky tavaroiden varastamisesta tollasessa paikassa).

Pian löysinkin itseni jo vanhoilta kotikulmilta Estación del Norten vierestä.

Tykkään tosta rakennuksesta. Aika erikoinen rautatieasemaksi. Ja tossa ihan aseman vieressä on myös Valencian härkätaisteluareena Plaza de Toros.

Sieltä kävelin katsomaan Plaza de Ayuntamientoa auringonpaisteessa. Oli niin nättiä!

Ainiin ja sainhan mä tänään yhden asian hoidettua, joka on pitänyt tässä viikon ajan hoitaa. Ostin keikkaliput Valenciaan mulle ja Annille. Hymyilin varmaan typerän näköisenä kaupasta ulos astuessani. En vaan voi tajuta, että noi tulee tänne. (Liput Barcelonaan täytyy käydä ostamassa erikseen kun eihän siellä pystyny maksamaan kun käteisellä ja mulla oli neljään lippuun liian vähän rahaa mukana.)  Tossa ilmotustaululla ne liput nyt roikkuu ja muistuttaa mua maaliskuusta. Ei tartte kun kääntää pää sinne suuntaan niin jo taas hymyilyttää.