Näytetään tekstit, joissa on tunniste las fallas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste las fallas. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Las Fallas part 2.

tiistai 17.päivä
Heräilin yhden aikaan kaverin lähettämään tekstariin, jossa se kutsu mukaan kattomaan kukkakulkuetta keskustaan. No eihän sellasta voinut missata, joten raahauduin neljäksi keskustaan. Oli kiva nähdä Piaa ja Juliaa pitkästä aikaa. Matkassa mukana oli myös Pian saksalainen kämppis ja sen poikakaveri.

Kulkue oli aivan upea. Sadoittain (tai jopa tuhansittain) toinen toistaan kauniimpia falleroita kulki Plaza de la Virgeniä päin kukat mukanaan. Ja pikkutytöt ihanissa mekoissaan oli niin sulosia! Pienoisista edellisen illan juhlintojen seurauksista kuitenkin kärsin, joten aivan 100% en pystynyt olemaan mukana. Kuvia kuitenkin napsin innokkaasti.





Fallerojen kukkakulkuetta vähän yli tunnin seurattuamme suuntasimme El Carmenin kaupunginosaa katselemaan erilaisia Falloja, jotka ilmestyivät tänne katukuvaan viime viikonlopun aikana. Ne kyllä niin hienoja ja aiheina on mitä erikoisempia juttuja. Voisin vaikka tähän laittaa kuvia, mitä olen niistä tässä viikon aikana napsinut.

    
     

      

    

        

 

Nuo kaikki on tehty styroksista ja sitten maalattu. Aika hienoja eikö vaan?

Carmenin seikkailujen jälkeen tämä tyttö lähti viettämään ansaittua siestaa, nimittäin illallahan piti taas jaksaa juhlia.

Yhdentoista maissa suuntaisin kaverille keskustaan, jossa maisteltiin vähän halpaa viiniä ja siitä lähdettiin taas ilotulituksia katsastamaan. Ilotulituksen jälkeen mukaamme liittyä kaksi muuta tyttöä ja tällä porukalla suunnattiin La Indiana nimiselle clubille. Mulle riitti tanssiminen jo neljän maissa ja suuntasin kahden muun tytön kanssa taksilla kotiin nukkumaan.

keskiviikko 18.päivä
Nukuin muistaakseni pitkään, (Katkonaista unta tosin niin kuin joka yö nyt Fallasten aikana, sillä täällä on normaalisti ollut kahdeksan aikaan jo ensimmäinen masceleta ja sitten sen jälkeen erinäisiä ilotulituksia lähes taukoamatta koko päivän) jonka jälkeen lähdin keskustaan kiertelemään markkinakojuja. Mukaan tarttui muutama kiva juttu, korviksia ja tollasta.

Muuten keskiviikko meni aika lailla horroksessa, vaikka tottakai illalla piti käydä ilotulitukset kavereiden kanssa seuraamassa. Varsinkin keskiviikko tuntui, että ihmisiä oli aivan jumalattomasti liikkeellä. Kaveri sanoikin, että jos normaalisti väkiluku täällä on n. 800 000 niin Fallasten aikana ihmisiä on täällä n. 3 miljoonaa. Että pieni väenpaljous!

torstai 19.päivä
Torstaina sain vihdoin raahattua itseni keskustaan katsomaan/kuuntelemaan klo 14.00:sta mascletaa. (samaan aikaan on ollut jo maaliskuun alusta mascleta keskustassa, mutta vielä ikinä ennen tänä en ollut käynyt sitä katsomassa). Pikkasen vaikea oli kavereita paikantaa kun ihmisiä oli NIIN paljon.

Olihan tuo mascleta jännä kokemus, vaikka ei se nyt niin ihmeellinen ole, että niitä niin monta päivää pitäisi ampua. Lähinnä meluahan se vain on. (Sillä karkotetaan kuulemma pahat henget)

Onnistuin bongaamaan väenpaljoudessa myös luokkakaverin, joka on vaihdossa nyt Alicantessa. Jännä sattuma! Mascletan jälkeen syötiin naminami jätskiä auringossa. Kyllä se kesä ja aurinko on vaan niin ihania . Käytiin myös kuvailemassa Plaza de la Virgeniä, jonne edellisen päivän kukkakulkueissa fallerot olivat vieneet kukkia. Voi kun oli niin nättiä!



Loppuaika vaan kierreltiin ja nautittiin kaupungin tunnelmasta, joka toi vähän mieleen vapun Helsingissä (joskin pikkasen suuremmassa koossa :D)

Perinteisen siestan jälkeen lähdettiin Jennikan Ja Fabianin kanssa katsomaan Crémaa eli Falla-patsaiden polttamista.


(Tässäkin ilmeisesti sama pahojen henkien karkotus –tarkoitus niin kuin mascletoissa) Jotenkin tuntui niin järjettömältä, että nuo niin hienot patsaat vaan poltettiin, vaikka olihan se tottakai hienon näköistä.

Ensiksi klo 22.00  poltettiin Falla infantilet (eli pienet fallat)


...ja klo 00.00 isot fallat.  

Aika hurjaltahan se näytti, sillä usein nämä falla-patsaat olivat ihan lähellä asuintaloja. Meijän barrion fallojen polton jälkeen lähdin vielä seuraamaan kavereideni barrion fallan polttamista. Espanjalaiseen tapaan se kuitenkin pikkasen myöhästyi tosta klo 00.00, sillä lopulta falla syttyi ehkä siinä klo 03.20 :D.Tallustelin sieltä sitten kotia kohti.

Las Fallas on nyt siis virallisesti ohi! Viikko täynnä tekemistä ja uusia juttuja. Tämän päivän olen vain nukkunut ja hengannut. Ei ihan heti tee mieli lähteä ulos :D.

Las Fallas part 1.


Hengissä ollaan, vaikka mitään ei vähään aikaan olekaan kuulunut. Ei vaan tunnu olevan aikaa kirjoittaa. Päivässä ei ole tarpeeksi tunteja, että voisi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Sitten kirjoittaminen vaan jää ja lopulta kasaantuu (niin kuin nyt) yli viikon edestä kerrottavaa. Ja tällä muistilla puolet tärkeimmistäkin asioista jää kertomatta. Esimerkiksi eilen juuri muisteltiin kaverin kanssa, että mitä tehtiinkään toissapäivänä. Päivät sulautuu yhteen ja johonkin aikaan vuorokaudesta täytyy vaan ottaa pakolliset unet, että jaksaa eteenpäin.

Nyt olen siis viettänyt koulusta lomaa viikon verran Las Fallas -juhlan kunniaksi. Ilmat on suosineet todella ja yli kahdenkymmenen asteen lämmöistä ollaan nautittu joka päivä. Aurinkorasvatkin sain vihdoin ostettua, joten nyt voi aurinkoakin ottaa hyvällä omallatunnolla. Koulukaan ei ole käväissyt mielessä häiritsemässä lomanviettoa. Eli oikeastaan on tuntunut ihan siltä kuin olisi etelän lomalla. Ihanaa!

Unirytmi on ollut sekainen, sillä kotiin en ole viikkoon ehtinyt ennen klo 02.00. Ja pisimmät illat ovat venyneet siihen aamu seitsemään. Jalkani olen kävellyt taas laastarikuntoon, koska kätevin tapa Las Fallasten aikaan täällä liikkua on omat jalat. Metrot ovat tupaten täynnä ja useat bussit eivät edes kulje, sillä suurin osa kaduista on muutettu jalankulkuväyliksi.

Nyt voisin vähän purata viime viikkoa ja eilen loppunutta Las Fallas –juhlaa. Mennään tällein tylsästi päivä kerrallaan, jotta muistaisin mahdollisimman paljon kaikkea.

perjantai 13.päivä
Koulu loppui virallisesti viikoksi ja lomafiilis paistoi kaikkien naamoista. Taisin loman kunniaksi käydä myös Nuevo Centrossa vähän shoppailemassa. Kenkiä en vieläkään löytänyt (en tajua miten voi olla mahdollista! Valencian pitäisi olla kenkäfriikkien paratiisi), mutta jotain muuta pientä kivaa ostin. El Corte Inglésin myyjä innostui kovasti kun kuuli, että olen suomalainen. Siinä se höpötti nuoruuden matkastaan Suomeen ja minä puolestaan yritin ymmärtää :D.

Illalla suunnattiin kolmen tytön voimin Tonin kämpille Benimacletiin alottelemaan iltaa.  Siellä oli ihan kokkailtukin jotain suolasten banaanilastujen tyylisiä naposteltavia. Niin ja muuten, oletteko joskus koittaneet avata viinipulloa ilman avaajaa? Oli mielenkiintoinen kokemus ja lopputuloksena viiniä löytyi sieltä ja täältä ja itse viini oli täynnä korkin palasia. Voi nam :D!

Tonin kämpiltä tie vei isoon ulkoilmadiscoon, jossa seuraan liittyi meksikolainen Paco. 




Aika hienon näköistä oli ja porukkaa oli paljon!  Siellä viihdyttiin kaiken kaikkiaan muutama tunti, jonka jälkeen tie vei keskustaan. Siellä joukko kasvoikin sitten ainakin viidellä italialaisella. Käveltiin ympäriinsä ja lopulta neljän maissa väsy iski ja löydettiin itsemme Sannan kanssa taksista. Ensimmäistä kertaa taksin metsästys täällä oli muuten hankalaa. Kesti varmaan 30 minuuttia saada taksi!

lauantai 14.päivä
Aurinko paistoi lämpimästi ja suunnattiin parin kaverin kanssa puistoon pienimuotoiselle piknikille.  Kyllä se aurinko on vaan niin ihana!

Iltasella lähdin toisten tyttöjen kanssa keskustaan hengaamaan ja katsomaan Las Fallasten kunniaksi järjestettyä paraatia.  Ja tulihan siinä myös maisteltua perinteisiä espanjanlaisia churroja suklaan kanssa.


Paraati oli hieno. Paljon löytyi perinteisiä  espanjalaisia juttuja kuten falleroita (kauniisti puetut naiset) ja härkätaistelua esittäviä ihmisiä. Ja niiden lisäksi myös jokaiseen paraatiin kuuluvia erilaisia tanssijoita ja soittajia. Sirkustaiteilijat olivat omasta mielestäni kuitenkin paraatiin paras anti. Välillä paraatin ihmiset heittelivät myös yleisöön jos jonkinnäköisiä leluja. Eikä nämä lelut olleet edes mitään krääsää, vaan mm.barbeja ja lasten leikkikitaroita. Harmi kun ite ei saatu yhtään sellasta kiinni :D

sunnuntai 15.päivä
Aamusta taas heti puistoon neljän tytön voimin. Auringon lämmittäessä nurmikolla oli ihana vaan nukkua ja kuunnella lähellä liplattavaa vettä.  Voi että! 


Hassua muuten, miten nämä alkuviikon päivät menivätkin samalla rytmillä. Ensiksi puistoon, sitten kotiin suihkuun ja sitten keskustaan.Tällä kertaa keskustassa syötiin tapaksia ja tajuttoman hyvää ceasar-salaattia ja totta kai tinto de veranoa (mun uusi suosikki). Tapasten jälkeen suunnattiin katsomaan Las Fallaksiin kuuluvia ilotulituksia. Sunnuntaina oli vuorossa ensimmäiset neljistä ilotulituksista, joita täällä järjestettiin. Aikasemmin meitä oltiin varoteltu, että ilotulitukset tulevat olemaan upeimmat ikinä, eikä varottelu ollut turhaan. Aivan järjettömiä ilotulitteita! Ei oikein pysty edes sanoilla kuvailemaan. Olin koko 15 minuuttia, mitä ne kesti, ihan ällikällä lyöty.

maanantai 16.päivä
Puisto kutsui taas aamusta yhtä ihanana kuin muinakin päivinä ja jaksettiinkin maanantaina hengailla auringossa nelisen tuntia. Onneksi oli aurinkorasvaa!

Illalla mentiin sitten kaverille keskustaan, joka oli valmistanut oikein hyviä tapaksia naposteltavaksi. Aika vierähti hirveetä vauhtia hyvässä seurassa ja pian kello olikin jo lähemmäs yhtä, joka tarkoitti taas ilotulituksia. Taas ne oli yhtä upeita kuin edellisenäkin päivänä ja nyt löydettiin myös parempi paikka niitten katsomiselle.

Ilotulitusten jälkeen piti tottakai päästä bilettämään ja jotenkin kävi niin, että löydettiin itsemme yhden barrion (katukortteli) ulkoilmadiscosta. Sairaan hyvä meininki; hyvää musiikkia ja paljon ihmisiä! (Itse asiassa toi meininki on varsinkin paikallisten keskuudessa hyvin yleistä Fallasten aikana, mutta näistä bileistä ei oikein kerrota etukäteen, ne pitää vaan sattua löytämään)



Aivan liian aikaisin joskus neljän maissa musiikki loppui ja disco päättyi. Jotenkin paikalle pamahti Juan (argentiinalainen runoilija :D), joka lähti näyttämään meille Canovasin alueen baareja. Päädyttiin jollekin pienelle clubille, jonka portsarit tämä Juan ilmeisesti tunsi, koska meidän ei tarvinnut maksaa 10 euron sisäänpääsyä. (hurraa!) Aika vierähti siellä tanssiessa ja joihinkin Juanin ”kavereihinkin” tutustuttiin.

Aurinko oli juuri nousemassa aamulla kauniisti kun taksilla huristeltiin kotia kohti.  Erittäin onnistunut ilta!

jatkuu...