Paljon on ehtinyt tapahtua, vaikka viime merkinnästä ei ole aikaa edes viikkoa. Nyt on kaikki loistavasti ja iloinen mieli. Kyllä aurinko siis paistaa risukasaankin välillä. No, aloitetaanpa alusta.
Sunnuntaina oli yksi yö takana kämpässä, josta olen aiemmin kertonut. Yö oli erittäin kylmä ja heräilin vähän väliä. Aamulla heräsin siis innokkaana ja erittäin valmiina pitkään kuumaan suihkuun. No, kuten arvata saattaa (sillä olenhan Espanjassa) mutkia ilmaantui heti matkaan. Kuuma vesi täytyi lämmittää kaasulla, jota en saanut miljoonannenkaan yrityksen jälkeen syttymään. Tarkoituksena oli Jennikan kanssa palauttaa hostelliavaimet samana aamuna klo 10.00, joten hipsin sitten hostellille suihkuun ennen sitä. Johan oli hankalaa!
Päätin silloin, että tuohon asuntoon en jää! En anna yhden asunnon pilata mun vaihtoaikaa.
Joten sunnuntaina myöhemmin alkoi siis uusi kämpänmetsästys. Jennikan vinkeillä ja avustuksella pääsin alkuun. Sivusto www.loquo.com on aivan mahtava paikka etsiä asuntoja, lukea tietoja niistä sekä katsella kuvia. (Muutama varoituksen sana, jos tätä lukee joku Espanjaan vaihtoon lähtevä. ÄLKÄÄ missään nimessä varatko kämppää jo Suomesta käsin. Vaan kämppä täytyy AINA nähdä ennen muuttamista. )
Maanantai katastrofaalisen ja suihkuongelmallisen aamun jälkeen otin sitten muutamia yhteystietoja kyseisestä nettiosotteesta ylös, soittelin eri asuntoihin ja lopulta kävin kattomassa kolmea. (Hassua muuten huomata, että ei se espanjan puhuminen puhelimessa niin kamalaa olekaan ja olen jopa selvinnyt siitä suht hyvin.)
Ensimmäinen kämppä oli vielä kamalampi kuin sen hetkinen kämppäni. Toinen oli vähän kallis ja vessa huonossa kunnossa. Kolmas sen sijaan olisi ollut suht täydellinen. Asunnon asukit olivat erittäin mukavia ja juttelin siellä pitkän tovin. Päättää he eivät kuitenkaan vielä osanneet (muita hakijoita oli kuulemma paljon) ja lupasivat palailla asiaan viikon päästä.
Asunnon haun lomassa maanantaina käytiin myös yliopistolla, meidän kampuksella, ensimmäistä kertaa. Tarongers on kaukana Haaga-Helian modernista rakennuksesta. Se koostuu muutamasta punatiilisestä hökkelistä ja kerroksia on monta. Hyvin outoa on myös, että yks taloista on kokonaan pelkästään opettajien käytössä. Kuvia en vielä ole ehtinyt ottamaan, mutta myöhemmin varmasti tulee.
Aluksi oltiin aivan väärässä paikassa, tietysti ilman sanakirjoja, joten ei osattu oikein edes selittää, mitä sinne oltiin tultu tekemään :D. No, onneksi sellanen kiltti nainen tajusi edes jotain ja johdatti meidät toiseen kansainvälisten asioitten toimistoon (ilmeisesti siis joka kampuksella on sellanen oma). Siellä täytettiin laput ja saatiin tietää, että tervetulotilaisuus on vasta 9. päivä. Sitä ennen pitäisi kuitenkin netistä katsella kursseja ja aikatauluja ja päättää mihin kursseihin haluaa käydä tutustumassa. Ensimmäinen ”opiskeluviikko” ei siis oikeastaan edes ole opiskelua vaan eri kursseihin tutustumista. Sen jälkeen tehdään matrícula eli ilmottautuminen kursseille koordinoivan opettajan kanssa. (Näin me siis ainakin ymmärrettiin :D. Erittäin outoa, että edes kansainvälisten asioiden toimistossa KUKAAN ei puhu englantia)
Maanantaina oli myös espanjan kielikoe, johon en loppuen lopuksi edes jaksanut lukea. Mutta voi herranjestas kun se oli vaikea! Kaikenmaailman subjuktiivit sun muut kysyttiin ja aine piti kirjottaa ja kaikkea. Huomenna menen kuulemaan tulokset, jänskää!
Tiistaina yritin olla lannistumatta kämpästä. Valehtelematta olin kurkkuani myöten täynnä sitä paikkaa. En edes yrittänyt suihkuun vaan pesin hiukset lavuaarissa. Tämän jälkeen hidas netti taas auki ja etsimään uutta asuntoa. Pariin soitin ja kävin sen jälkeen katsomassa. Ikävä kyllä ensimmäinen asunto oli juuri ehtinyt mennä kun saavuin paikalle. Harmitti aika lailla.
Toiselle asunnolle saavuin taas toiveikkaana ja tapasin vuokraemännän ulko-ovien edessä. Kuuntelin innokkaana hänen sepustuksiaan ja rukoilin mielessäni, että asunto olisi kiva myös sisältä. Kun astuin ovesta kämppään sisään se tuntui heti kodilta.
- keittiö ihanassa kunnossa ja normaalilla hellalla!
- vaatteiden kuivausmahdollisuus narulla ulkona sekä sisäterassilla
- lasitettu terassi jossa pöytä ja tuoleja
- erillinen huone pesukoneelle
- Olohuoneessa telkkari + dvd ja yli 50 kanavaa (kaikki leffakanavat myös). Myös ruokapöytä löytyi.
- 2 vessaa, toinen isompi ja toinen pienempi, mutta silti kummassakin suihku. (Ja silti pienempikin varmaan kolme kertaa edellisen kämpän vessan kokonen.)
- Neljä makuuhuonetta, joista yksi vapaana. Muissa asuivat ranskalainen ja italialainen tyttö (kolmatta kansallisuutta en muista
- omassa huoneessa iso kirjoituspöytä, paljon kaappitilaa ja vaihteeksi vihreät seinät :D (Hauska muuten, että huoneet olivat kaikki erivärisiä; sininen, keltainen, oranssi ja vihreä.)
- netti ainakin 2 kertaa nopeampi kuin edellisessä kämpässä
- siivooja 5 kertaa viikossa
- hissi
- yliopistolle vain n. 10 minuutin kävelymatka. Erasmus-baareja myös paljon lähettyvillä. Silti vain 8 minuuttia keskustaan metrolla.
Olin siis kuin taivaassa. Pienen neuvottelun jälkeen sanoin, että haluan tämän ja sovittiin muuttopäivä keskiviikoksi. Soittelin kotiin ja vanhalle vuokranantajalle ja kaikki tuntui sujuvan paremmin kuin hyvin.
Tiistai-ilta meni siis pakkaillessa ja hyvästien sanomisessa vanhoille kämppiksille. Ranskalaisen kanssa tullaan varmasti näkemään kyllä vielä, mutta puolalaiset lähtevät jo ensi viikolla, joten vähän epäilen, ettei ehditä tapaamaan enää. Kämppikset oli ainut hyvä juttu vanhassa kämpässä. En tiiä, mitä olisin tehnyt ilman niitä.
Keskiviikkoaamuna eli tänään roudasin entistä painavamman laukkuni viidennestä kerroksesta portaita pitkin. Oli kuulkaas taistelu!
Sitten taksilla tänne ja kauniissa auringon paisteessa odottelin tulevaa vuokranantajaani. Tuntu ihan siltä kun ilma seuraisi omaa mielentilaa.
Tuleva kotikatuni ja vastapäätä oleva leipomo.
Kotiuduin kivasti ja olen ainakin muutaman sanan jokaisen tytön kanssa ehtinyt jo vaihtaa. Kovin mukavilta vaikuttavat ja kovasti korostavat, että puhun hyvää espanjaa, kunhan nopeutta saa vaan lisää. (turha toivo :D) Uskon, että yhteiselo tulee sujumaan vallan mainiosti! Kokkailin tänään myös innokkaasti, koska nyt on välineitä, siistiä sekä isompi keittiö.
Loppuun vielä pieni ikävä uutinen. Ilmeisesti vilustuin edellisessä kämpässäni ja nyt kurkkuun ja päähän sattuu, ja kuumettakin tuntuisi olevan. Ilmeisesti tätä on liikkeellä, sillä Nicole (yksi kämppiksistäni) niistää myös kokoajan. Tiedossa on siis lepoa ja lepoa. (Tänäänkin nukuin kahden ja puolen tunnin päikkärit.) Onneksi koulun alkuun on vielä aikaa.
